HAZOPanalyysit

HAZOPanalyysit ovat systemaattisia laadullisia riskinarviointimenetelmiä, joiden tavoitteena on tunnistaa prosessin tai järjestelmän normaalista suunnittelutarkoituksesta poikkeavat tilat sekä niihin liittyvät vaarat ja toiminnalliset ongelmat. Menetelmää käytetään erityisesti kemian-, öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä lääketeollisuudessa, energiantuotannossa ja vesihuollossa. Analyysi pohjautuu prosessin kuvauksiin, kuten PFD- ja P&ID-dokumentaatioihin, joiden perusteella prosessi jaetaan hallittaviin osiin eli nodeihin.

HAZOP-tiimi muodostuu tyypillisesti moderaattorista (HAZOP Master), sihteeristä sekä asiantuntijoista suunnittelusta, operoinnista, turvallisuudesta ja kunnossapidosta. Käytetään ohjekäytäntöjä (guide words) kuten ei (no), enemmän/vähemmän (more/less), epäkunnossa/virheellinen arvo ja vastaavat, joiden avulla jokainen node tutkitaan poikkeaman mahdollisten syiden, seurausten sekä olemassa olevien turvatoimien ja toimenpide-ehdotusten kautta. Havaintoja kirjataan, ja toimenpide-ehdotukset sekä vastuuhenkilöt ja aikataulut määritellään.

HAZOPin tuloksena syntyy havainnot ja suositukset, joita seurataan ja joista laaditaan toimeenpanon aikataulu. Prosessi on usein iteratiivinen: suunnittelun edetessä ja järjestelmiä muutettaessa analyysi toistetaan. Kansainväliset standardit, kuten IEC 61882 Hazard and Operability Studies, ohjaavat HAZOPin suorittamista. Menetelmän vahvuuksia ovat systemaattisuus, monialainen näkökulma ja varhainen riskien havaitseminen; rajoitteita ovat riippuvuus tiimin osaamisesta sekä prosessikuvausten laadusta, ja sitä käytetään usein yhdessä määrällisten riskinarvioiden (QRA) kanssa.