Glykogeenivarastot

Glykogeenivarastot ovat kehon hiilihydraattivarastoja, joissa glukoosi pakataan glykogeeniksi. Glykogeeni muodostuu pääasiassa maksasta (liekö maksassa) ja luustolihaksista. Maksan glykogeeni auttaa ylläpitämään veren glukoosipitoisuutta paaston aikana, kun taas luustolihasten glykogeeni toimii energialähteenä lihastyön aikana.

Aikuisten kehoon varastoituvan glykogeenin jakauma on käytön mukaan: maksassa noin 100 grammaa ja luustolihaksissa noin 300–400 grammaa, mutta määrä vaihtelee yksilön kehon koostumuksesta, harjoittelusta ja ruokavalion mukaan.

Glykogeeni syntetisoidaan glukoosista glykogeneesin kautta. Pääensyymi glykogeenisyntaasi katalysoi glykogeenin rakentamista. Sykliin liittyy veren glukoositasojen säätely sekä haiman hormonien vaikutus: insuliini stimuloi glykogeenisynteesiä, kun taas glukagoni ja adrenaliini aktivoivat glykogenolyysin, eli glykogeenin hajottamisen. Maksassa glykogenolyysi johtaa vapautuviin glukoosimolekyyleihin verenkiertoon, koska maksalla on glukoosifosfataasi, joka muuntaa glukoosifosfaatin vapaaksi glukoosiksi. Lihaksessa glikogenolyysi palvelee suoraan lihastyötä, ja tuloksena syntyvä glukoosin vapautuminen vereen on rajoitettua, koska lihakset eivät sisällä glukoosi-6-fosfataasiaa verenpuhdistukseen.

Fyysinen rasitus, paasto ja ruokavalio vaikuttavat glykogeenivarastoihin nopeasti. Glykogeenivarastojen dissipointi johtaa väsymykseen ja suorituskyvyn heikkenemiseen sarjojen aikana.

Harvinaiset glykogeeni-varastointihäiriöt (glycogen storage diseases) voivat häiritä glykogeenin sitoutumista tai vapautumista, aiheuttaen maksaan, lihaksiin tai muihin elimiin liittyviä oireita.