Georeferointiprosessi

Georeferointiprosessi tarkoittaa rasterin tai karttakuvasen koordinaattien määrittämistä siten, että kuva voidaan sijoittaa todelliseen maantieteelliseen koordinaatistoon. Tämän avulla kuvan sijainti, mittaukset ja yhteensopivuus muiden paikkatietoaineistojen kanssa varmistuvat. Ilman georeferointia rasterilla on vain kuvallinen sijainti, eikä sitä voi käyttää luotettavasti paikkatietoanalyyseissa.

Yleisiä georeferoitavia aineistoja ovat skannatut kartat, historialliset kartat, satelliitti- ja ortorektifioidut kuvat sekä muut rasterimuodot. Lopputuloksena syntyy rasteri, jossa jokaisella pikselillä on todellinen maantieteellinen koordinaatti, tai tiedosto, kuten GeoTIFF tai world file, joka tallentaa muunnoksen tiedot. Georeferointia käytetään myös siten, että kuva voidaan yhdistää vektoridatoihin ja muihin rasteridatoihin.

Prosessi etenee yleensä seuraavasti: määritetään käytettävä koordinaatistokriteeri (CRS) ja projektiot, valitaan referenssikartalta tunnistettava pisteparikko kontrollipisteiksi (kontrollipisteet), ja valitaan muunnostyyppejä (transformaatiomallit) kuten affiine, projektiivinen, polynomiaalinen tai spline. Kontrollipisteiden avulla lasketaan muunnos ja suoritetaan kuvan uudelleenotto (resampling) referenssikartan koordinaatistoon. Tulosten laadun arviointiin käytetään RMS-virhettä ja tarkistuskohta-eroja; dokumentointi sisältää käytetyn CRS:n, muunnostavan mallin, kontrollipisteiden määrän ja RMS-arvon.

Käyttökohteet ovat historiallisten karttojen paikoittaminen, paikkatiedon yhdistäminen eri lähteisiin sekä paikkatiedon analyysien valmistelu. Georeferointiprosessi on keskeinen vaihe paikkatietojärjestelmissä.