Fossiilien

Fossiilit ovat esihistoriallisten eliöiden jäänteitä tai niihin viittaavia jälkiä, jotka ovat säilyneet maaperässä tai muissa materiaaleissa pitkien aikojen kuluessa. Ne voivat olla kehon fossiileja, kuten luuta, cellules, kilpeä tai koteloita, sekä elintoiminnan merkkejä, kuten jalanjälkiä, pesiä tai ulosteita (trasaalifossiilit).

Fossiilien muodostuminen edellyttää sopivia säilytyssuhteita. Yleensä eläin- tai kasvin osat täyttyvät sedimentin avulla ja muuttuvat kiviseksi. Tärkeimpiä säilymismuotoja ovat permineralisaatio ja korvaantuminen, joissa orgaaninen aine korvautuu mineraaleilla, sekä muotofossiilit, joissa ainoastaan jälkikerros tai muotti säilyy. Myös karboonisaatio, jäätyminen, pakkanen, meripihkään tallentuminen ja tiivistyneiden paineolosuhteiden aiheuttama säilyminen ovat tunnettuja keinoja. Lisäksi jälkijäljet, kuten jalanjäljet, pesät, urat ja ulosteet, muodostavat tärkeän osan fossiilikerrostumia.

Fossiilien iän määrittäminen ja tulkinta perustuvat sekä suhteelliseen että absoluuttiseen datingiin. Stratigrafian avulla voidaan rajata fossiilit tietyille geologisille aikakausille, kun taas radiometriset menetelmät kuten radiometriarvio antavat konkreettisia ajanlaskennallisia arvoja. Fossil Recordin rajoitukset liittyvät säilymisen ehtojen vinoutumiin: pehmeitä osia säilyy harvoin, ja säilytys on usein helpompaa tietyissä ympäristöissä, mikä voi vääristää aiempien lajien monimuotoisuutta.

Fossiilit tarjoavat näytteitä menneisistä ekosysteemeistä, ilmastoista ja evoluutiosta. Ne auttavat ymmärtämään elämän monimuotoisuutta, kadonneita lajeja sekä maapallon historian suuria tapahtumia, kuten massasukupuuttoja ja liikkeitä eläinten ja kasvien jakautumisessa.