Esivalmisteluja

Esivalmisteluja tarkoittaa valmistelutoimia, jotka tehdään ennen toteutettavaa hanketta, päätöstä tai prosessia. Esivalmistelut koostuvat tiedon keruusta, vaihtoehtojen analysoinnista, riskien kartoituksesta, sidosryhmien kanssa käytävistä keskusteluista sekä päätöksentekoon tähtäävien materiaalien laadinnasta. Termi viittaa yleisesti suunnittelun varhaisvaiheisiin eri aloilla.

Tyypillisiä sisältöjä ovat tarveselvitys tai esiselvitys, esisuunnitelma, kustannus- ja aikatauluarviot sekä usein vaikutusten kartoitus ja sidosryhmäkartoitus. Vaihtoehtojen vertailu, riskinarviointi ja tiedon kerääminen päätösten perustaksi ovat keskeisiä tavoitteita.

Käyttöalueet vaihtelevat. Julkisessa hallinnossa esivalmisteluja tarvitaan usein ennen lainsäädäntöesityksiä, kuntakaavoitusta tai hankintapäätöksiä. Rakennus- ja infrastruktuurihankkeissa se voi tarkoittaa esisuunnittelua ja alustavaa teknistä selvitystä sekä kustannusarvion laatimista. Tutkimus- ja kehityshankkeissa esivalmistelu kattaa hakemukset, ennakkokokeilut ja toteutettavuus-/vaikutusarvioinnit.

Merkitys ja kritiikki: Esivalmistelut parantavat päätösten laatua ja resurssien kohdentamista, samalla ne voivat aiheuttaa viiveitä tai epäselvyyksiä, jos prosessi on liian pitkä tai epäjohdonmukainen. Läpinäkyvyys, dokumentointi ja kuuleminen voivat lisätä luottamusta ja vähentää riskien vääristymiä.

Näin ollen esivalmisteluja voidaan pitää suunnittelun ja päätöksenteon varhaisena, järjestelmällisenä vaiheena, jonka tavoitteena on tunnistaa vaihtoehdot ja varmistaa, että toimeksianto etenee mahdollisimman sujuvasti.