Esivahvistimet

Esivahvistin on elektroninen laite, jonka tehtävänä on vahvistaa heikon signaalin amplitudi ennen seuraavaa vahvistusvaihetta tai signaalinkäsittelyä. Se sijoitetaan yleensä signaalin alkuun äänijärjestelmässä, esimerkiksi mikrofonin tai instrumentin lähdön eteen, jotta signaali voidaan käsitellä käyttökelpoiseen tasoon ja syöttää seuraavalle etapille.

Esivahvistimet tarjoavat käytännössä vahvistuksen sekä impedanssin sovittamista. Monet mallit sisältävät myös lisäominaisuuksia kuten padin eli signaalin voimakkuuden esikarsinnan, high-pass -suodattimen sekä mahdollisia säätöjä (esimerkiksi basson ja diskantin säätöjä). Mikrofoniesivahvistin voi lisäksi tarjota 48 V phantom-virtaa kondensaattorimikrofoneille. Suurin osa esivahvistimista on aktiivisia toteutuksia (transistori- tai putkiperusteisia), mutta on myös passiivisia malleja, jotka käyttävät signaalin impedanssimuunnokseen trafoja.

Käytännössä esivahvistimet jaetaan mikrofoniesivahvistimeihin ja linjatasoisiin esivahvistimiin. Mikrofoniesivahvistimet tarjoavat suuremman gainin ja matalamman lähdön tason, kun taas linjatasoiset esivahvistimet vahvistavat jo valmiin linjatasoisen signaalin eteenpäin tai harjoittavat impedance-sovitusta seuraavaa laitetta varten. Toteutus voi olla putkinen, transistorinen tai digitaalinen, ja se vaikuttaa äänen karakteriin sekä siihen, miten signaali tuntuu ja kuuluu.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi äänitysstudiot, live-äänentoisto sekä broadcast-ympäristöt. Esivahvistimet mahdollistavat mikrofonien ja muiden lähteiden oikeanlaisen signaalin käsittelyn, riittävän gainin sekä yhteensopivuuden seuraavien vaiheiden kanssa ennen analogista–digitaalista muunnosta tai seuraavaa vahvistusta. Valinnassa korostuvat gainitarve, lähteen impedanssi, kohina ja dynamiikka sekä phantom-virran tuki.