Erythematosuksesta

Erythematosuksesta on suomalainen termi, jota käytetään lääketieteellisessä keskustelussa kuvaamaan erythemaan eli ihon punoituksen ilmiöön tai siihen liittyvää tilaa. Se ei sinänsä ole sairaus, vaan termi, jota esiintyy kuvauksissa, joissa käsitellään punoituksen syitä, oireita tai löydöksiä.

Eryteema (ihon punoitus) syntyy, kun ihon verenkierto laajenee ja kudostulehdus aktivoi verisuonia. Tämä muutos näkyy yleensä punoituksena, kuumuutena ja joskus kivun tai kutinan tunteena. Punoituksen laajuus ja kesto voivat vaihdella suuresti riippuen syystä ja yksilön ihotyypistä.

Yleisimmät syyt erythematosukselle ovat auringonvalo ja UV-säteilyn aiheuttama ihon ärsytys, allergiset tai kosketusperäiset ihoreaktiot, lääkkeiden haittavaikutukset, lämpövaikutukset sekä autoimmuuniset tilat kuten lupus erythematosus. Myös ihon infektiot ja ihoärsykkeet voivat aiheuttaa erythemaattisia muutoksia.

Kliinisesti erythematosukseen liittyvät ilmentymät voivat vaihdella punaisista, kihelmöivistä tai kipeistä aluesista laajempiin punoitettuihin laajentumiin. Diagnoosi perustuu potilaan historiaan ja fyysiseen tutkimukseen; epäiltäessä epätyypillisiä syitä voidaan tarvita laboratorioarvoja tai ihonbiopsia.

Hoito kohdistuu taustalla olevan syyn hoitoon sekä paikallisen tulehduksen lievittämiseen. Käytettyjä keinoja ovat ärsyttävien tekijöiden välttäminen, paikalliset kortikosteroidit tai emolientit, antihistamiinien käyttö kutinan hallintaan sekä asianmukainen iho- ja UV-suojelu. Ennuste riippuu syystä; pinnallinen erythema on usein palautuvaa, kun ärsytykset poistetaan, kun taas krooniset tilat vaativat pitkäjänteisempää hoitoa.