Epävaruuksina

Epävaruuksina on suomen kielen sana, joka tarkoittaa “epävarmuuksina” tai “näkymänä epävaruuksina”. Se on epävaruus-sanan translatiivinen monikko, käytetty ilmaisemaan, että jokin asia käsitellään tai ymmärretään roolinsa tai tilansa mukaan epävaruuksina. Tämä muoto on yleisemmin nähtävissä kirjoitetussa, erityisesti akateemisessa tai teknisessä tekstissä.

Etymologia ja morfologia: sana muodostuu juuresta epävaruus, johon lisätään translatiivinen pääte -uksina, joka ilmaisee muutoksen tai roolin (“muuttuminen joksikin” tai “rehdittäväksi joksikin”). Nominatiivin monikko on epävarmuudet. Translatiivinen muoto epävaruuksina viittaa siihen, että epävarmuudet ovat osa tarkasteltavaa ilmiötä tai tulkintaa.

Käyttö: epävaruuksina esiintyy yleisimmin kun luetellaan tai kun kuvataan huomioon otettavia epävarmuuksia analyysissä, tutkimuksessa tai päätöksenteossa. Esimerkkejä:

- Tutkimuksessa epävaruuksina pidetään mittausvirheitä ja mallin oletuksia.

- Päätöksenteossa epävaruuksina otetaan huomioon useita tekijöitä.

Kontekstia ja vivahteita: epävaruuksina on melko erikoistunut muoto, jota käytetään lähinnä muodollisissa teksteissä. Arkikielessä käytetään tavallisesti epävarmuudet-nominatiivimuotoa. Translatiivinen monikko mahdollistaa ääneen tai kirjoitettaessa sen, että asian annetaan olla “epävaruuksia” roolissaan tai tilassaan.