mittausvirheitä

Mittausvirheitä tarkoittaa mittausarvon ja todellisen arvon välistä eroa. Mittauksia tehdään monissa prosesseissa, ja tuloksia voidaan arvioida sekä arvon että siihen liittyvän epävarmuuden avulla. Tässä yhteydessä virheitä pyritään sekä ymmärtämään että hallitsemaan, jotta mittaustulos olisi mahdollisimman hyödyllinen ja vertailukelpoinen.

Virheet jakautuvat usein systemaattisiin (toistuvasti samaan suuntaan vaikuttaviin) virheisiin ja satunnaisiin (vaihteleviin) virheisiin. Systemaattiset virheet johtuvat esimerkiksi virheellisestä kalibroinnista, mittausmenetelmän vääriä oletuksista tai välineen pitkittäisestä vinoutumisesta. Satunnaiset virheet syntyyvät mittaushetken hetkittäisestä vaihtelusta, lukemien lukitus- ja lukematilantein aiheutuvasta epävarmuudesta sekä ihmisen toiminnan pienistä eroista.

Lähteitä mittausvirheisiin voivat olla välineet ja niiden ominaisuudet, ympäristötekijät (lämpötila, paine, kosteus), mittausmenetelmät ja niiden soveltuvuus sekä mittaustoiminnan käytäntöjen ja kalibroinnin laatu. Kalibrointi ja huolto parantavat mittauksen luotettavuutta, ja epävarmuus voi kasvaa, jos standardeja tai jäljitettävyyttä ei ole huomioitu.

Epävarmuus ja sen hallinta kuuluvat olennaisesti mittausprosessiimme. Mittausten epävarmuus kuvaa, kuinka varmasti mitattu arvo vastaa todellista arvoa. Kansainväliset käytännöt, kuten GUM-standardi, ohjaavat epävarmuuden arviointia ja sen ilmaisemista, usein tuloksen yhteydessä esitettävänä luottamusvälinä.

Vähentäminen ja hallinta perustuvat kalibrointiin, toistokokeisiin, standardoituihin menettelyihin ja ympäristön kontrolliin sekä selkeään raportointiin. Tärkeää on myös virheiden jäljitettävyyden varmistaminen sekä mittausmenetelmien ja epävarmuuden läpinäkyvä kuvaus raporteissa. Esimerkkinä punnituksen tarkkuus riippuu sekä vaa’an kalibroinnista että lämpötilan stabiliteetista.