Epiteelityyppi
Epiteeli, eli epiteelityyppi, on kudostyyppeihin kuuluva peittävä ja erittävä muodostuma, joka peittää kehon pintoja, verhoaa elimien sisäpintoja ja kanavia sekä muodostaa rauhasia. Se muodostaa myös aistinrakenteita tietyissä elimissä. Epiteelisoluilla on hyvät liitos- ja kiinnitysliitokset, ja ne sijaitsevat usein basal lamina -ukonuntapinnan päällä, joka eriyttää ne tukikudoksesta.
Epiteeliluokitus perustuu kahteen pääpiirteeseen: kerrosten määrään ja solujen muotoon. Kerroksellisuudessa erotetaan yksikerroksinen epiteeli ja kerrostunut epiteeli.
Esimerkkejä yleisistä epiteelityypeistä:
- Yksikerroksellinen litteä epiteeli: Endoteeli verisuonten sisäkalvona ja mesoteliumi keuhkojen kehittäminvälissä; osallistuu kaasujen vaihtoon ja suojaukseen.
- Yksikerroksellinen kuutioepiteeli: Munuaisen munuaistubulukset ja eritteitä kanavia peittävä epiteeli.
- Yksikerroksellinen pylväsepiteeli: Ohutsuolen limakalvo, usein mikrovillusten ja goblet-solujen mukana.
- Pseudostratifioitu pylväsepiteeli: Hengitysteissä, usein ciliaa ja limakeräilytekijöitä sisältävä.
- Kerrostunut litteä epiteeli: Iho ja suuontelo/ruokatorven limakalvo; keratinoitunut ja ei-keratinoitunut muodot.
- Transitional epiteeli: Virtsateiden epiteeli, joka venyy.
Rauhaset muodostuvat epiteelisoluista ja voivat olla exokriinisia (erittävät rauhasten eritystä ulos kanaviin) tai endokriinisia (erittävät hormoneja