eritteitä

Eritteet on lääketieteellinen termi, jolla viitataan elimistön erittämiin nesteisiin ja aineisiin. Se voi syntyä normaalin fysiologian yhteydessä tai liittyä sairauksiin. Eritteitä kerätään usein muun muassa limaa, sylkeä, hikirauhasista, sekä kudos- ja elinalueilta, kuten haavoista ja hengitysteistä.

Yleisimmät eritteiden tyypit luokitellaan niiden koostumuksen mukaan: seroosi erite on kirkas tai hieman maitomainen ja vesimäinen; limainen erite on paksumpaa ja tahmeaa; purulentti eli mätäerite sisältää mätää ja on usein kellertävä tai vihertävä sekä voimakkaasti haisevaa; verinen erite sisältää verta. Näistä voi syntyä sekoituksia, kuten seropurulent tai serosanguineus erite. Väri ja haju voivat viestiä infektion tai paranemisen vaiheesta.

Esimerkkejä eritteiden alkuperästä: hengitystiet voivat erittää limaa, nenä- tai keuhkoputkien eritteet; haavoista tai leikkauksista voi tulla haavapursu- tai mätäeritteitä; korvan, silmän tai suun eritteet voivat olla erityyppisiä. Eritteiden seuraaminen on osa kliinistä arviointia ja potilaan tilan seurannan kannalta tärkeää.

Arviointi ja hallinta: eritteiden määrä, väri, koostumusta ja haju otetaan huomioon ja kirjataan potilaspäiväkirjaan. Näytteitä voidaan ottaa mikrobiologista tutkimusta varten tai cytologiaan tarkoitusta varten. Eritteiden käsittely perustuu eritteiden alkuperään ja syy-seuraussuhteeseen, usein puhdistukseen, tilan kuivatukseen ja mahdolliseen haavanhoitoon. Kirjallinen dokumentaatio on keskeistä hoidon suunnittelussa.

---