Transitioepiteeli

Transitioepiteeli, tai urotheliumi, on epiteelilaji joka peittää virtsateiden osia: munuaistiehyen alueet, munuaistoppaleet (kalices/kun), ureterit, virtsarakon sekä osan virtsaputkesta. Se on sopeutunut venymiseen ja pakkautumiseen, mikä mahdollistaa virtsan tilavuuden vaihtelut.

Histologisesti transitioepiteeli koostuu useammasta solukerroksesta basal- (alimmainen), intermediaari- (välitaso) sekä uloimmasta luminal-kerroksesta. Uloimmat solut ovat suuria, usein mononukleaatteja, ja niitä kutsutaan umbrellasoluiksi. Nämä solut muodostavat lumena uroplakiinipinnoitteita, jotka yhdessä tiiviiden liitosten kanssa toimivat tiiviinä esteenä virtsan aineille. Epiteeli voi venyä suuresti: rentona se on paksumpi ja useampi kerros, venytyksen aikana solukerroksia voi tulla vähemmän ja pinta muuttuu litteämmäksi.

Toiminnallisesti transitioepiteeli toimii sekä venytyksen mahdollistajana että eristäjänä. Sen voluumiinmuutokset sekä uroplakiinipinnat auttavat virtsan jalostumattomien aineiden pitämisessä epiteelin sisällä ja virtsarakon ympäröivän kudoksen suojaamisessa.

Käyttöpaikat ja kehitys: transitioepiteeli on pääosin virtsateiden limakalvojen erityinen päällyslaji ja kehittyy endodermisestä urogenitaalisen tiehyen alueelta. Epiteeli voi muuttua hieman vaskuoituneemmaksi virtsan täyttyessä, mutta säilyttää tiiviin esteen virtsalle.

Kliininen merkitys: transitioepiteeli on urotheliaalisen karsinooman (transitoepiteelikasvaimen) perusta, joka on virtsateiden yleisin pahanlaatuinen kasvain. Sen havaitseminen ja hoitoon liittyvät strategiat keskittyvät tämän epiteelin ominaisuuksiin ja virtsateiden toimintaan.

---