Endokriiniset

Endokriiniset viittaa endokriinisen järjestelmän toimintaan, jossa hormonit erittyvät verenkiertoon suoraan eritteiden kautta. Hormonit säätelevät monia elintoimintoja, kuten aineenvaihduntaa, kasvua ja kehitystä, kudosten toimintaa, lisääntymistä sekä mielialaa. Endokriininen järjestelmä antaa pitkään kestävää, mutta usein hitaampaa säätelyä verrattuna hermostoon.

Keskeiset endokriiniset rauhaset sijaitsevat useissa kudoksissa. Aivolisäke (hypophysis) sekä hypotalamus neuvovat ja koordinoivat muun muassa muiden rauhasten toimintaa. Kilpirauhanen säätelee aineenvaihduntaa kilpirauhashormoneillaan. Lisäkilpirauhaset vaikuttavat veren kalsiumtasoon. Käpyrauhanen (käpy) osallistuu melatoniinin tuotantoon ja vuorokausirytmeihin. Kateenkorva liittyy immuunivaiheeseen, erityisesti nuoruudessa. Lisämunuaiset tuottavat muun muassa adrenaliinia ja kortisolia. Haima kontrolloi verensokeria insuliinilla ja glukagonilla. Sukunimet (munasarjat ja kivekset) sekä muut kudokset, kuten rasvakudos ja suolisto, tuottavat hormoneja ja vaikuttavat kokonaisterveyteen.

Toiminta perustuu hormonien siirtymiseen verenkiertoon ja reseptoreiden sitoutumiseen kohdesoluilla, mikä käynnistää solunsisäisiä reittejä ja muuttaa solujen toimintaa. Säätely perustuu suurelta osin negatiiviseen palautteeseen, jossa hormoneiden määrät vaikuttavat niiden erittymisen säätelyyn.

Endokriiniset sairaudet voivat ilmetä hormonierityksen liian suurena tai liian pienenä tuotantona. Esimerkkejä ovat diabetes mellitus, kilpirauhasen sairaudet (ylipuhdistus tai vajaatoiminta), lisämunuaisen toiminnan häiriöt sekä kasvuhormonin liikatuotanto tai puutos. Hoidot sisältävät hormonikorvaushoitoa, lääkkeitä sekä elämäntapamuutoksia. Endokriiniset ilmiöt ovat keskeinen osa fysiologiaa ja kliinistä lääketiedettä.