Eläketuloja

Eläketuloja tarkoittaa tuloja, joita saa eläkkeelle jäädessään. Suomessa suurimmat eläketulojen lähteet ovat työeläkkeet ja kansaneläke, sekä niihin liittyvät lisäetuudet kuten takuueläke. Työeläkkeet perustuvat työuran aikana karttuneisiin ansioihin ja ne maksetaan eläkkeenä siirryttyään eläkkeelle. Kansaneläke sekä lisäeläkkeet turvaavat vähävaraisimpien toimeentuloa ja täydentävät muuta eläkettä. Lisäksi yksityiset eläkevakuutukset voivat täydentää eläketuloa. Vammaiseläkkeet tai muut erityisedut voivat vaikuttaa kokonaisuuteen.

Järjestelmän hallinto ja maksaminen jakautuvat useille toimijoille. Kansaneläke ja takuueläke maksetaan Kelasta. Työeläkkeet puolestaan hoitavat työeläkevakuutusyhtiöt ja niihin liittyvät järjestelmät; osa julkisen sektorin eläkkeistä hoituu viranomaisten kautta, kuten Keva. Eläketurvakeskus seuraa järjestelmän tilaa, kerää tilastot ja julkaisee ohjeita sekä lainsäädännön muutoksia.

Eläkkeen määrä riippuu useista tekijöistä: työuran pituudesta, ansioista ja eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta. Eläkkeet karttuvat useimmiten indeksien mukaan ja maksetaan kuukausittain. Verotuksessa eläketulot rinnastetaan muihin ansiotuloihin: ne verotetaan kunnallis- ja valtionveron alaisina, ja verotukseen vaikuttavat asuinpaikka sekä mahdolliset vähennykset. Eläketulojen muodostuminen ja määräyksiä säätelevä lainsäädäntö muuttuvat ajan myötä kestävän rahoituksen varmistamiseksi.