Eläketulojen

Eläketulot tarkoittavat tuloja, joita ihmiset saavat siirryttyään eläkkeelle. Ne muodostuvat useista eri lähteistä, usein sekä työnteon aikaisista eläkkeistä että julkisen järjestelmän tuottamista etuuksista. Eläketulot ovat tärkeä osa toimeentuloa monille ikärajasta riippumatta, ja ne voivat koostua sekä oikeudellisista oikeuksista että yksityisistä lisäeläkkeistä.

Keskeiset tulonlähteet ovat kansaneläke ja työeläkkeet. Kansaneläke maksaa Kela niille, joilla ei ole riittävästi työeläkkeitä tai joiden tulot ovat pienet. Työeläkkeet puolestaan koostuvat ansiosidonnaisista ja muista työuran aikana kartutetuista eläkkeistä, joita maksavat eläkevakuutusyhtiöt tai eläkettä hoitavat järjestöt. Lisäksi yrittäjät voivat kartuttaa omaa eläkettään YEL- ja MYEL-järjestelmien kautta. Eläketuloja täydentävät mahdolliset yksityiset lisäeläkkeet ja säästöt.

Käytännössä eläkkeet maksetaan säännöllisesti tilille ja ne voivat olla sidoksissa indeksien ja elinajanodotteen muutoksiin. Palkansaajien ja eläkeläisten etuudet sekä maksut voivat muuttua valtion ja lainsäädännön päätösten mukaan.

Verotus kuuluu olennaisena osana eläkkeisiin. Suomessa eläketulot verotetaan useimmiten samalla tavalla kuin ansiotulot, mutta eläkeläisten asemaa tukeva eläketulovähennys vähentää velvollisuutta maksaa veroa eläkkeestä. Vähennys riippuu eläkkeen määrästä sekä muista tuloista.

Eläketulot muodostavat kokonaistalouden ja yksilön toimeentulon kannalta keskeisen pilarin. Ne ovat jatkuvan sääntelyn ja indeksisäätelyyn perustuvan järjestelmän avulla turvaamassa rahavirtaa eläkkeelle siirtyneille.