lisäeläkkeistä

Lisäeläkkeet ovat lisäetuuksia, jotka täydentävät peruseläkkeitä ja -tukia, kuten Kansaneläkettä ja työeläkettä. Niillä pyritään turvaamaan korkeampi tulotaso eläkkeellä kuin pelkästään lakisääteisillä etuuksilla. Lisäeläkkeet voivat olla tarjolla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja niiden rakenne riippuu sopimuksista, vakuutusyhtiön ehdoista sekä työnantajan käytännöistä.

Tyypillisesti lisäeläkkeet voivat tulla työnantajan tarjoamien työeläkkeiden lisänä tai yksityisinä eläkevakuutuksina. Ne voivat muodostua palkkaperusteisista lisäkanavista, sijoitustoimintaan perustuvista varoista tai vakuutusmikroista, ja niillä on omat karttumakaavansa sekä karttumisaikansa. Lisäeläkkeet alkavat pääsääntöisesti eläkkeelle siirtyessä tai niiden mukaan voidaan hakien myöhentää tai osittain nostaa etuutta. Ehtoja voivat olla työhistorian pituus, työssäoloaika ja vakuutussopimuksen säännöt.

Verotus ja hallinnointi: lisäeläkkeet verotetaan yleensä ansiotulona tai eläketulona eläkkeensaajan asuin- ja lainsäädäntökohtaisesti. Suomessa lisäeläkkeiden valvonta ja tiedonvälitys hoidetaan osin eläketurvakeskuksen sekä verottajan ja mahdollisten eläkevakuutusyhtiöiden toimesta. Kansallinen sosiaaliturva voi edelleen vaikuttaa kokonaiseläkkeen tasoon.

Käytännön tiedonhaku: parhaiten lisäeläkkeistä saa tietoa omalta työnantajalta, työeläkevakuuttajalta tai omalta eläkevakuutusyhtiöltä sekä Kelasta ja Eläketurvakeskuksesta. Oikeat ratkaisut riippuvat henkilön työuran, sopimusten ja yksilöllisten tarpeiden mukaan.