Elektrolyyttihäiriö

Elektrolyyttihäiriö, tai elektrolyyttitasapainohäiriö, tarkoittaa tilaa, jossa elimistön tärkeiden mineraalien, kuten natriumin, kaliumin, kalsiumin, magnesiumin, kloridin tai fosfaatin, pitoisuudet veressä tai muissa kehon nesteissä ovat epänormaalit. Nämä elektrolyytit ovat välttämättömiä monille kehon toiminnoille, kuten hermo- ja lihassolujen toiminta, nestetasapainon säätely ja verenpaineen ylläpito.

Elektrolyyttihäiriöt voivat johtua useista syistä. Yleisimpiä syitä ovat liiallinen hikoilu, oksentelu, ripuli, nestehukka, tietyt lääkkeet, munuaissairaudet ja hormonihäiriöt. Myös liian vähäinen tai liiallinen elektrolyyttien saanti ruokavaliosta voi aiheuttaa epätasapainoa.

Oireet vaihtelevat häiriön tyypin ja vakavuuden mukaan. Lievissä tapauksissa oireet voivat olla vähäisiä tai puuttua kokonaan. Vakavammissa tilanteissa oireita voivat olla lihaskrampit, heikkous, väsymys, sydämentykytys, pahoinvointi, sekavuus ja jopa tajunnanmenetys. Vakavat elektrolyyttihäiriöt voivat olla hengenvaarallisia.

Elektrolyyttihäiriöiden diagnosointi perustuu yleensä verikokeisiin, joilla mitataan eri elektrolyyttien pitoisuuksia. Hoito riippuu syystä ja häiriön vakavuudesta. Se voi sisältää nestehoitoa, suonensisäistä elektrolyyttien antoa, ruokavalion muutoksia tai taustalla olevan sairauden hoitoa. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat riittävä nesteen ja elektrolyyttien saanti sekä terveelliset elämäntavat.