Desimaaliluvuissa

Desimaaliluvuissa tarkoitetaan lukuja, jotka on esitetty base-10-järjestelmässä ja joiden arvo voidaan ilmaista kokonaisosan ja desimaaliosan yhdistelmänä. Ne eroavat kokonaisluvuista, jotka eivät sisällä desimaaliosaa. Desimaaliosan alkaa desimaalierottimella: Suomessa käytetään desimaalipilkkua (esim. 12,75), mutta kansainvälisesti käytetään myös desimaalipistettä (12.75).

Desimaaliluvut voivat olla päättyviä tai päättömiä. Päättyvä desimaaliluku loppuu tiettyyn numeroon, kuten 0,5 tai 3,14. Päättömiä desimaalilukuja esiintyy, kun luvut ovat rationaalilukuja, joiden desimaaliesitys on toistuva tai katkoviivaisten jaksokuvioiden kaltainen, kuten 1/3 = 0,333... tai 2/7 = 0,285714… (toistoa merkitään usein viivalla tai ylösalaisella katkoviivalla).

Desimaaliluvuilla on sekä kokonais- että desimaaliosa, ja luvut voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Desimaalien määrä määrittää tarkkuuden, jolla lukua esitetään; yleisessä käytössä desimaaleja voi pyöristää tai säilyttää tietyn määrän, kuten kahdeksan tai kaksikymmentäneljän desimaalin tarkkuuden.

Käytännössä desimaaliluvuilla on tärkeää aritmetiikassa, mittauksissa ja rahataloudessa. Laskennassa desimaalien asettaminen samaan pituuteen helpottaa yhteenlaskua ja vähennystä. Tietojenkäsittelyssä havaitaan, että tietokoneet käyttävät usein binääristä liukulukua, mikä voi aiheuttaa pyöristysvirheitä; tätä varten on olemassa myös desimaalilukityyppejä, joita käytetään rahalaskuissa ja muissa tarkkuutta vaativissa sovelluksissa.

Desimaaliluvut ovat keskeinen osa arkipäivän ja tieteellisen laskennan peruslukuja, ja niiden oikea ilmaisu sekä kulttuuriset eroja kuvaavat käytännöt vaihtelevat maittain.