Desalinointi

Desalinointi on prosessi, jolla suolaisesta vedestä poistetaan liuenneet suolat ja muut epäpuhtaudet, jolloin saadaan makeaa vettä. Lähdevedenä käytetään yleisimmin merivettä sekä brackish- eli suolapitoisuudeltaan alhaista vettä. Desalinointiin on kehitetty useita menetelmiä, joista kaupallisesti tärkeimmät ovat käänteisosmoosi (RO) ja termiset menetelmät kuten multi-stage flash (MSF) sekä multiple-effect distillation (MED). Elektrodialyysiä käytetään joissain tapauksissa, erityisesti brackish-vesissä.

Käänteisosmoosissa vettä puristetaan korkeapaineessa puoliläpäisevien kalvojen läpi, jolloin suolat jäävät kalvon taakse. Termiset menetelmät käyttävät lämpöä veden haihduttamiseen ja kondensoitamiseen; niitä käytetään tietyissä suurissa laitoksissa tai erityisissä olosuhteissa. Esikäsittelyyn kuuluu suspendoituneiden hiukkasten, mikro-organismien sekä kovuutta aiheuttavien mineraalien poistaminen, ja jälkikäsittelyyn desinfiointi sekä veden laadun parantamiseen tarkoitetut toimenpiteet, kuten remineralisaatio ja pH:n säätö.

Desalinoinnin taloudelliset ja ympäristövaikutukset koostuvat pääomakustannuksista sekä käyttökustannuksista. Energiankulutus on suurin haaste, ja ROa pidetään yleisesti energiatehokkaampana kuin termisiä menetelmiä, mutta kokonaiskustannuksiin vaikuttavat laitoksen koko, lähdevesi sekä esikäsittelyn tarve. Brine-jäte on ympäristöhaaste, ja sen asianmukainen käsittely sekä laimennus ovat tärkeitä.

Maailmanlaajuisesti desalinointi kasvaa etenkin kuivilla alueilla. Suurimmat kapasiteetit sijaitsevat Lähi-idässä, mutta käyttöä on yhä useammissa rannikkokaupungeissa, Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.