Desalinointiin

Desalinointi on prosessi, jossa suolaisen veden suolapitoisuus alentuu ja muut epäpuhtaudet poistuvat, jotta syntyy käytettävissä olevaa makeaa vettä. Se on keskeinen ratkaisu veden niukkuuteen erityisesti rannikkokaupungeissa sekä kuivuuden vaivaamien alueiden teollisuudessa.

Päämenetelmät: Yleisimmin käytetty on käänteisosmoosi, jossa merivesi puristetaan puoliläpäisevien kalvojen läpi, jolloin vesi erottuu suurimman osan suoloista jäädessään kalvoon. Kalvopohjaiset järjestelmät ovat energiatehokkaita suurissa laitoksissa. Toinen ryhmä on terminen desalinointi, kuten monivaiheinen höyrystys (MSF) ja monivaikutusdistillointi (MED), jotka käyttävät lämpöä veden haihduttamiseen, mutta niillä on usein suuremmat tilavaatimukset ja energiankulutus. Vähemmän käytettyjä, erityisesti matalamman suolapitoisuuden vesille, on elektrodialyysi, joka siirtää ioneja sähköisesti.

Prosessi koostuu esikäsittelystä, varsinaisesta desalinoinnista ja jälkikäsittelystä sekä jäte- ja koncentraatin käsittelystä. Esikäsittely estää kalvojen tukkeutumisen. Brine-konentraatti on ympäristönäkökulma: suurissa määrissä syntyy suolapitoista jätettä, jonka käsittely ja loppusijoitus voivat olla haasteita.

Sovellukset: Desalinointia käytetään laajasti rannikkokaupungeissa sekä kuivilla alueilla, joissa makeaa vettä on rajallinen, sekä teollisuudessa kuten energiantuotannossa ja elintarviketeollisuudessa. Kansainvälisesti se parantaa vedenhankinnan varmuutta, mutta kustannukset ja ympäristövaikutukset määrittelevät sen laajaa käyttöä.