Bioindikaattorit

Bioindikaattorit ovat elin- ja aineellisia indikaattoreja, joita käytetään arvioimaan ekologisen järjestelmän terveyttä, saastuneisuutta tai ekosysteemin toiminnan paranee, heikkoutuu tai häiriintyy. Ne voivat olla mikroorganismeja, kasveja, eläimiä, kemiallisia aineenvaihdunnallisia tuotteita tai fysikaalisia ominaisuuksia, jotka reagoivat ympäristötekijöihin ja tarjoavat tietoa ympäristöolosuhteista.

Bioindikaattorien käyttö perustuu siihen, että elävät yksilöt tai niiden tuotteet tallentuvat tai reagoivat muutoksiin ympäristössä tavalla, joka on havaittavissa ja mitattavissa. Yleisimpiä bioindikaattoreita ovat esimerkiksi muutokset stoamuksellisen veden ulosvirtaajien saasteprofiilissa, bambujen lehtien rakennetta ja sisältöä tai lohmien tukkalahkeiden alkuperät.

Alueellinen monitorointi käyttää bioindikaattoreita merien, järvien ja suon jakson saasteilmiöiden arvioimiseen. Myös maahan perustuvat sovellukset seuraavat maaperän hiilen kiertoa, mikrobiikan monimuotoisuutta ja ravinteiden liukastumista. Bioindikaattorit ovat erityisen hyödyllisiä, kun ympäristöllinen häviö tai saasteen vaikutus on pitkäaikaista, koska ne tarjoavat integraatiopaneelisen kuvan, joka ei rajoitu ainoastaan kemiallisiin mittauksiin.

Tieteellisissä tutkimuksissa bioindikaattorit muodostavat rajapinnan ekologiassa, ympäristötieteessä ja ympäristöhallinnossa, ja ne auttavat tunnistamaan kriittisiä mittauskohteita ja kehittämään suojelutoimia. Mitä tarkempia indikatorijoukkoja on, sitä luotettavammat ovat lopulliset arviot ecosystemin terveydestä ja toimivuudesta.