Arkikielestä

Arkikielestä on kyse siitä, miten suomen kieli ilmenee arjen keskusteluissa. Se on puheen rekisteri, joka sijoittuu epämuodollisen arkipuheen ja kirjoitetun kielen välimaastoon. Arkikieli esiintyy päivittäisissä keskusteluissa, perhe- ja ystäväpiireissä sekä sosiaalisessa mediassa. Se heijastaa puhujien identiteettiä, alueellista taustaa ja ikää, ja se on siksi monimuotoista ja nopeasti muuttuvaa.

Ominaispiirteiltään arkikieli on usein epävirallisempi kuin kirjakieli: lauseet ovat lyhyempiä, käytössä on slangia, lyhenteitä ja interjektioita, ja lainasanoja sekä monikielinen sanasto ovat yleisiä. Pronominien käyttö voi poiketa kirjakielestä, ja kieli sisältää usein puhekielisiä muotoja sekä ellipsiä. Arkikielen sanasto ja rakenteet vaihtelevat alueittain ja sukupolvittain, ja sitä muovaavat media, musiikki, verkko-käyttö sekä kansainväliset vaikutteet.

Arkikieli ei ole erillinen kieli vaan kielin rekisteri, joka elää kielen ja tilanteen mukaan. Sitä tarkastellaan usein osana puhekielen tutkimusta sekä kielimuuttoilmiöiden ja identiteettien rakentamisen kontekstissa. Arkikielen tutkimus auttaa ymmärtämään, miten kieltä muuttuu, millaisia identiteettejä ihmiset rakentavat kielen avulla ja miten arjen kommunikaatio toimii.