Allergirisiko

Allergirisiko tarkoittaa yksilön todennäköisyyttä kehittää jokin allerginen sairaus, kuten kaihi? (ei), ei—toiminto: allerginen ottama. Pahoittelut. Korjaan:

Allergirisiko viittaa yksilön todennäköisyyteen kehittää allerginen sairaus, kuten nuha- tai silmäoireita aiheuttava allergia, astma, atooppinen dermatiitti tai ruoka-allergia. Riski määräytyy sekä geneettisten että ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Henkilöillä, joilla on suvussa allergisia sairauksia tai joilla on aiempaa atopiaa, on suurempi todennäköisyys saada allerginen sairaus. Myös varhaislapsuuden ympäristötekijät, kuten perinataalinen mikrobiomiyhteys, altistuminen tupakk influenced exposure ja sisäilman laatu voivat vaikuttaa riskin kehittymiseen.

Riskin arviointi perustuu sekä anamneesiin että vapaaehtoisiin kokeisiin. Yksilöllisen riskin kartoittamiseen voidaan hyödyntää perhehistorian kartoitusta, atopian merkkien etsintää (esim. iho- tai hengitystieoireet) sekä laboratoriokokeita, kuten spesifisiä IgE-määrityksiä tai ihotestejä allergeeneja vastaan. Nämä kokeet voivat osoittaa herkkyyden tietylle allergeenille, mutta ne eivät yksinään määritä kliinistä diagnoosia tai ennustetta.

Yleisimmät allergian riskitekijät ovat sekä ruoka- että hengitystacher allergeenit, kuten siitepölyt, pölypunkit, eläinperäiset allergeenit sekä yleisimmät ruoka-aineet (maito, kananmuna, pähkinät, pähkinävoi, kala, äyriäiset, vehnä, soija). Riski voi muuttua elinympäristön, elintapojen ja terveydenhuollon suositusten mukana.

Harjoitetut toimet riskin alentamiseksi voivat sisältää tupakoinnin välttämisen, ilmastointien ja kosteuden hallinnan sekä varhaisen, asianmukaisen hoidon ja seurannan. Tutkimukset ruokien varhaisen sisällyttämisen ja mikrobikannan vaikutuksista ovat monimuotoisia, eikä yhtä oikeaa lähestymistapaa ole kaikille.