Alkoholivieroitus

Alkoholivieroitus viittaa tilanteeseen, jossa henkilö lopettaa äkillisesti pitkäaikaisen, runsaan alkoholin käytön. Alkoholin pitkäaikainen käyttö voi johtaa kehon riippuvuuteen, jolloin alkoholin puuttuminen aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Vieroitusoireet voivat vaihdella lievistä epämukavuuksista vaarallisiksi ja jopa hengenvaarallisiksi tiloiksi, kuten delirium tremensiksi.

Yleisiä alkoholin vieroitusoireita ovat huimaus, vapina, hikoilu, unettomuus, levottomuus, pahoinvointi, oksentelu, päänsärky, lisääntynyt syke ja verenpaine, sekä hermostuneisuus. Vaikeammissa tapauksissa voi ilmaantua hallusinaatioita, sekavuutta tai jopa kohtauksia. Oireiden vakavuus riippuu monista tekijöistä, kuten käytön kestosta, määrästä ja yksilöllisistä tekijöistä, kuten iästä ja terveydestä.

Alkoholivieroituksen hoito tapahtuu yleensä lääkärin valvonnassa, varsinkin jos vieroitusoireet ovat vaikeita. Hoito voi sisältää lääkkeitä, kuten beetasalpaajia, masennuslääkkeitä tai vieroitusoireita lievittäviä aineita, kuten benzodiatseppeineja. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja estää komplikaatioita. Psykososiaalinen tuki ja neuvonta ovat myös tärkeitä osa hoitoa, sillä alkoholin käytön lopettaminen voi vaatia myös psyykkistä tukea ja uusien elämäntapojen oppimista.

Alkoholivieroituksen ehkäiseminen on tärkeää, ja se alkaa usein tietoisuudesta omasta käytöstä ja sen vaikutuksista. Jos epäilet riippuvuutta tai vieroitusoireita, on suositeltavaa hakea ammattilaista apua. Alkoholiriippuvuuden hoito voi sisältää vieroitushoidon lisäksi myös pitkäaikaisempaa tukea ja kuntoutusta.