yliohjautumista

Yliohjautuminen on ajoneuvon ajonhallintaan liittyvä ilmiö, jossa ajoneuvo kääntyy liikaa ohjauksen vaikutuksesta siten, että takaosa alkaa liukua ulos. Yliohjautuminen esiintyy yleisimmin kaarteissa, kun tienpinnan pito on heikko tai ohjausliike on voimakas nopeasti. Se eroaa aliohjautumisesta, jossa etupyörät pitävät kiinni ja auto kääntyy liian vähän.

Syyt ja mekanismit voivat vaihdella, mutta yleisiä tekijöitä ovat liukas tienpinta (vesiliukonen, jää, lumi), korkea nopeus kaarteessa, sekä aggressiivinen tai äkillinen ohjausliike. Myös renkaiden kuluma, ilmanpaineiden epätasapaino ja epätasainen kuormitus autossa voivat altistaa yliohjautumiselle. Lisäksi ajoneuvon vakausjärjestelmien viive tai niiden tilapäinen poiskytkeminen sekä ajoneuvon jousituksen ja leikkuun säätöihin liittyvät tekijät voivat vaikuttaa.

Tunnistaminen ja käsittely ovat tilannesidonnaisia, mutta yleinen ohje on palauttaa kontrolli rauhallisesti. Vastakääntö, eli kääntäminen vastakkaiseen suuntaan kuin hetkellinen liike, sekä kevyen kaasun tai jarrun käytön vähentäminen voivat auttaa ja estää menettämisen pahenemisen. Vakautusjärjestelmät (esim. ESP) voivat korjata tilannetta, mutta kuljettajan rauhallinen reagointi on oleellinen.

Ehkäisyssä korostuvat oikea ajoneuvon huolto ja tasapainottaminen, renkaiden kunto ja ilmanpaineet, sekä kohtuullinen ajonopeus riippumatta tilanteesta. Hyvä ajotaito sekä käytännön harjoittelu liukkailla olosuhteilla parantavat hallintaa ja vähentävät yliohjautumisen riskiä.