ylikoulutusta

Ylikoulutus tarkoittaa tilannetta, jossa henkilön koulutustaso ylittää hänen nykyisen työnsä vaatimukset tai työmarkkinoiden yleiset tasovaatimukset. Ilmiö viittaa sekä osaamisen alikäyttöön että koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden väliseen epäyhtenäisyyteen.

Syitä ovat koulutuksen laajuus ja valintojen epäyhteensopivuus työmarkkinoiden tarpeisiin, talouden suhdanteet sekä alueellinen liikkuvuus. Nuorilla valmistuneilla ylikoulutusta voi esiintyä, kun avoimia töitä on vähemmän kuin valmistuneiden koulutusvaatimukset huomioivat.

Vaikutukset ovat sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia. Ylikoulutus voi heikentää ansiotasoja ja urakehitystä sekä lisätä tyytymättömyyttä, mutta se voi myös olla tilapäinen sopeutumisvaihe muutoksiin. Yrityksille se merkitsee osaamisen alikäyttöä ja rekrytointikustannusten kasvu, mikä voi heijastua tuottavuuteen.

Mittaaminen tapahtuu tilastojen ja kyselyjen avulla, joissa tarkastellaan koulutustason ja tehtävien vaatimusten vastaavuutta. Kansainvälisesti ilmiötä seurataan esimerkiksi OECD:n tutkimuksissa, jotka vertailvat koulutuksen ja työelämän yhteensopivuutta. Politiikassa keskitytään parempaan uraohjaukseen, työssä oppimiseen ja täydennyskoulutukseen sekä joustavampiin rekrytointi- ja uudelleenkoulutusinstrumentteihin.