yhdistelmämerkki

Yhdistelmämerkki on suomenkielinen termi, jota käytetään kuvaamaan yhdistelmämerkkejä eli diakriittisiä merkkejä, jotka eivät näy itsenäisinä kirjaimina, vaan liitetään edeltävään perusmerkkiin sen päälle tai viereen. Näitä merkkejä käytetään monissa kielissä ilmaisemaan vokaaleihin tai konsonantteihin kuuluvia äänteellisiä piirteitä, kuten äänenpainoja, äännettä tai erityismerkkejä.

Yleisin esimerkki on tavallinen diakriittinen merkki, kuten yhdistetty akuutti (´), joka voidaan liittää kirjaimeen luoden esimerkiksi á tai é. Tämän lisäksi on muita yhdistelmämerkkejä, kuten yhdistelmäpiste ( dot above ), ylä- tai alaviivat ja tilde, jotka voivat muuttaa kirjaimen ääntä tai visuaalista tulkintaa. Yhdistelmämerkit voivat esiintyä sekä yksittäisinä että useamman merkin yhdistelminä samasta perusmerkistä.

Tietotekniikassa yhdistelmämerkit kuuluvat Unicode-standardin ryhmään, jossa ne voivat esiintyä erillisinä koodipisteinä ja liittääkset perusmerkkiin. Tällöin käytetään usein kahden vaiheen lähestymistapaa: perusmerkki plus yhdistelmämerkki (dekompositio) tai suoraan yksi merkkikokonaisuus (kompositio). Tekstinkäsittelyssä ja fonttisuunnittelussa yhdistelmämerkkien oikea sijoittuminen ja renderöinti voivat riippua fontista, käyttöympäristöstä ja tekstin normalisoinnista (esimerkiksi NFC/NFD).

Yhdistelmämerkkien käyttö on yleistä monissa kielissä sekä typografiassa, ja niitä käytetään myös teknisessä ja akateemisessa kirjoituksessa eri merkitysten ilmaisemiseen.