sijoittuminen

Sijoittuminen tarkoittaa varojen sijoittamista rahoitusinstrumentteihin tavoitteena pääoman kasvun tai säännöllisen tulon saamisen sekä riskin hallinnan. Sijoittamisen taustalla on useita tavoitteita, kuten pitkän aikavälin varallisuuden kartuttaminen, eläkkeen yksittäisten rahastushetkien turvaaminen tai tarkoitukseen määrätyn hankkeen rahoittaminen. Tavoitteet, aikahorisontti ja riskinsietokyky ohjaavat valintoja siitä, millaisia instrumentteja käytetään ja miten salkku rakennetaan.

Sijoitusprosessi perustuu suunnitteluun, hajautukseen ja kustannusten minimoimiseen. Hajautus vähentää yksittäisen instrumentin riskiä rakentamalla salkun useammasta omaisuusluokasta sekä sijoituskohteesta. Kustannukset, mukaan lukien palkkiot ja hallinnointikulut, vaikuttavat pitkän aikavälin tuottoihin ja tulisi ottaa huomioon. Verotus ja likviditeetti vaikuttavat myös sijoituspäätöksiin.

Sijoitusinstrumentteja on useita. Tyypillisiä ovat osakkeet sekä osakerahastot tai ETF:t, jotka tarjoavat osuutta yritysten omistukseen. Joukko- ja instrumentteja ovat joukkovelkakirjat sekä rahastot, joiden avulla voidaan hallita korkoriskiä. Lisäksi markkinoilla ovat kiinteistöt, REIT-rahastot sekä vähemmän likvidit vaihtoehtoiset sijoitukset. Sijoittaminen voi olla passiivista, esimerkiksi indeksisijoittamista, tai aktiivista, jossa pyritään ylittämään markkinatuottoja analyyseillä ja valinnoilla.

Sijoitusprosessin yleiset vaiheet ovat: määritellä tavoitteet ja aikahorisontti, arvioida riskinsietokyky ja sijoitushorisontti, valita sopivat instrumentit ja salkun rakenne, toteuttaa sijoitukset sekä seurata ja tarvittaessa tasapainottaa salkkua säännöllisesti. Tavanomaiset riskit liittyvät markkinoiden volatiliteettiin, korko- ja inflaatiokehitykseen sekä valuuttariskeihin.