vähirakkude

Vähirakkudella tarkoitetaan syöpäsoluja, eli normaalien solujen muuttuneita esiintyjiä, jotka kasvavat hallitsematta ja voivat levitä elimistössä. Näiden solujen syntyyn vaikuttavat geneettiset ja epigeneettiset muutokset, jotka muokkaavat solujen jakautumista, selviytymistä ja liikakasvua. Usein tapahtuu mutaatioita ja muita muutoksia yhdessä tai useammassa kasvua säätelevässä genessä.

Vähirakkuihin liittyy tyypillisten ominaisuuksien joukko, joita on kuvattu yleisinä syövän ominaisuuksina: kasvun omavaraisuus signaaleihin; vastustus kasvua estäville signaaleille; apoptoosin välttely; rajaton jakaantumiskyky; angiogeneesin ylläpitäminen; kudosten tunkeutuminen ja etäpesäytyminen; sekä aineenvaihdunnan uudelleenohjaus ja immuunijärjestelmän väistö.

Vähirakkakudokset ovat geneettisesti ja fenotyyppisesti heterogeenisia: samaan tuumoriin voi kohdistua useita soluryhmiä, joilla on erilaisia mutaatioita ja vasteita hoidoille. Mikroympäristö, kuten verisuonitus, tukisolut ja immuunijärjestelmän vuorovaikutus, vaikuttaa solujen kasvuun, leviämiseen ja hoitojen tehokkuuteen.

Diagnoosi ja hoito: Diagnostikka perustuu biopsiaan, histopatologiaan sekä kuvantamistutkimuksiin ja molekyylitutkimuksiin. Hoitoja voivat olla kirurginen poisto, säde- ja kemoterapia sekä kohdennetut terapian muodot ja immunoterapia; hormonaalinen hoito on sovellettavissa tietyissä kasvaimissa. Monipuolinen hoito ja yksilöllinen strategia parantavat mahdollisuuksia, mutta vastetta ja ennustetta säätelevät kasvaimen ominaisuudet ja potilaan tilanne.

Riskitekijät ja ehkäisy: Tupakointi, runsas alkoholin käyttö, UV-säteily, joidenkin virusten infektio sekä ylipaino voivat lisätä syövän riskiä. Varhainen havaitseminen ja seulonnat sekä terveellinen elämäntapa voivat pienentää riskiä ja parantaa hoitotuloksia.