voimantoiminta

Voimantoiminta on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan valtion tai muun toimijan käyttämien keinojen ja voimavarojen kokonaisuutta, jolla pyritään vaikuttamaan kansainvälisiin tapahtumiin, toisten valtioiden käyttäytymiseen tai kansalliseen turvallisuuteen. Etymologisesti sana muodostuu sanoista voima ja toiminta. Käytännössä voimantoiminta kattaa sekä kovien keinojen, kuten sotilaallisen voiman käyttöä, kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioita sekä puolustuksen ylläpitoa, että pehmeän voiman keinoja kuten diplomaattinen painostus, taloudelliset keinot (sanktioita, pakotteita ja vastaavia toimia) sekä kyber- ja informaatiovaikuttaminen.

Termi korostaa sitä, miten eri voimavaroja suunnitellaan ja yhdistetään tavoitteiden saavuttamiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se liittyy käsitteisiin kuten pelote (deterrence), pakotteiden ja muiden ulko- ja talouskeinojen käyttö sekä geopoliittinen vaikuttaminen. Voimantoiminnan kuvaus vaihtelee eri asiayhteyksissä: se voi tarkoittaa sekä ennaltaehkäisevää strategiaa että reagointia kriisitilanteissa.

Käyttö on yleisempää virallisessa turvallisuus- ja puolustusdialogissa sekä akateemisessa keskustelussa kuin arkisessa kielessä, ja se voi viitata sekä yksittäisiin toimiin että koko välineiden kokonaisuuteen, jolla valtio haluaa vaikuttaa kansainväliseen toimintaympäristöön.