voimavaroja

Voimavaroja on yleistermi, jota käytetään kuvaamaan niitä resursseja, joilla yksilö, organisaatio tai yhteiskunta voi tuottaa voimaa, saavuttaa tavoitteita tai turvata toimintansa. Sana muodostuu sanoista voima ja vara, ja suomenkielessä se kattaa sekä fyysiset energiavarat että ei-energiaan liittyvät voimavarat.

Voimavaroja voidaan tarkastella useista ulottuvuuksista. Energiavarat viittaavat polttoaineisiin ja niiden tuotantoon sekä jakeluun, kuten fossiilisiin polttoaineisiin, vesivoimaan, tuuli- ja aurinkoenergian sekä ydinenergiaan. Inhimilliset voimavarat tarkoittavat osaamista, kykyä, työvoimaa ja osaamisen kehittämistä. Taloudelliset voimavarat käsittävät pääoman, rahoituslähteet ja taloudellisen rescursin hallinnan. Tiedolliset ja teknologiset voimavarat huomioivat datan, teknologian, patentit, osaamisen infrastruktuurin sekä ohjelmistot. Fyysiset voimavarat sisältävät infrastruktuurin, tuotantolaitokset ja varastot. Institutionaaliset ja sosiaaliset voimavarat kuvaavat legitimiteettiä, lainsäädäntöä, verkostoja ja julkisen tuen kaltaisia tekijöitä.

Voimavarojen merkitys määräytyy niiden saatavuuden, kustannusten, kestävyyden ja yhteensopivuuden mukaan. Strategisessa kontekstissa voimavaroja tarkastellaan usein resurssipohjaisen näkemyksen (RBV) valossa: arvokkaat, harvinaiset, vaikeasti kopioitavissa olevat ja ei-substituuttuvat resurssit voivat luoda kestävää kilpailuetua. Energiapolitiikassa voimavarat heijastelevat maan kykyä tuottaa ja varastoida energiaa sekä hallita riippuvuuksia.

Käytännössä voima- ja voimavarahaku syntyy investoinneista, innovaatioista ja sääntelystä, jotka vaikuttavat siihen, miten voimavaroja kehitetään ja yhdistetään toisiin voimavaroihin. See also: Resurssit, Strateginen johtaminen, Energiastrategia.