virtuaalisointia

Virtuaalisointi on yleistermi, jolla tarkoitetaan prosessia, jossa fyysiset resurssit, järjestelmät tai ilmiöt esitetään digitaalisesti. Käytännössä se voi tarkoittaa sekä resurssien virtualisointia (esim. virtuaalikoneet ja kontit) että ilmiöiden ja prosessien simulaatiota.

IT-alueella virtuaalisointi tarkoittaa esimerkiksi fyysisten laitteiden resurssien abstraktiontia virtuaalisiin yksiköihin: virtuaalikoneet, kontit ja virtualisoinnin hallintatyökalut mahdollistavat eristämisen, siirrettävyyden ja skaalautuvuuden. Tämä tukee pilvipalveluita, kehitystyötä sekä järjestelmien palautuvuutta.

Simulointi puolestaan mallintaa todellisia tai tekemiä oletuksia sisältäviä prosesseja, joiden käyttäytymistä tutkitaan ja ennustetaan ilman todellisia kokeita. Digitaalinen kaksonen yhdistää reaaliaikaista dataa ja virtuaalista mallia jatkuvaan optimointiin ja seurantaan.

Historiallisesti virtuaalisointi kehittyi suurten tietojärjestelmien hallintojen ja hypervisorien myötä, kun useita järjestelmiä alettiin ajaa samassa fyysisessä laitteessa. Simulointi on ollut keskeinen työkalu tekniikassa ja luonnontieteissä jo kauan, ja se on kehittynyt monimutkaisemmiksi malleiksi sekä suurempia datamääriä käsitteleviksi.

Hyötyjä ovat parempi resurssien hyödyntäminen, kustannussäästöt, nopeampi kehitys ja riskien minimoiminen sekä turvallinen kokeiluympäristö. Haasteisiin kuuluu järjestelmien kompleksisuus, suorituskykykustannukset, turvallisuus ja tietoturva sekä mallien oikeellisuuden varmistaminen. Virtuaalisoinnista odotetaan yhä suurempaa roolia esimerkiksi teollisuudessa, energiassa, terveydenhuollossa ja tutkimuksessa, sekä sen etiikka- ja sääntelykysymysten arviointia.

---