virhetestauksen

Virhetestaus on ohjelmistotestauksen osa, jonka tavoitteena on paljastaa ohjelmiston virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia sekä varmistaa, että järjestelmä reagoi asianmukaisesti virhetilanteisiin. Tavoitteena on estää kaatumiset, taata selkeät virheilmoitukset ja säilyttää vakaus sekä suorituskyky myös poikkeustilanteissa. Virhetestauksella pyritään sekä syötteisiin että ympäristöolosuhteisiin kohdistuviin virhetilanteisiin, kuten virheellisiin syötteisiin, rajatilanteisiin ja resurssien loppumiseen.

Tekniikat ja lähestymistavat virhetestauksessa voivat sisältää:

- Negatiivinen testaus: syötteet, jotka eivät ole kelvollisia tai joita ohjelmisto ei odota.

- Rajojen testaus (boundary value analysis): arvojen ylä- ja alarajat sekä niiden lähialueet.

- Syötteiden validointi ja virheenkäsittelytestaus: varmistetaan, että virhetilanteet käsitellään turvallisesti ja informatiivisesti.

- Poikkeustenkäytön testaus: ohjelmisto reagoi oikein poikkeuksiin ja palauttaa hallitun tilan.

- Vikainjektio (fault injection) ja viankestävyyden testaus: simulointi epäonnistumisista järjestelmän osissa.

Prosessi koostuu testitapausten suunnittelusta virhetilanteiden kautta, testausympäristön eristämisestä ja kontrolloinnista, sekä tulosten dokumentoinnista ja seurannasta. Hyvä virhetestaus sisältää toistettavuuden varmistamisen, riippuvuuksien hallinnan ja palautteen tarjoamisen kehitykselle.

Soveltuvuus: virhetestaus on tärkeä monissa konteksteissa, kuten web- ja mobiilisovelluksissa, palvelinpuolen järjestelmissä sekä sulautetuissa järjestelmissä, joissa luotettavuus ja turvallisuus ovat kriittisiä.

Haasteita voivat olla laajuuden hallinta, realististen virhetilanteiden simulointi sekä testitulosten tulkinnan ja priorisoinnin tekeminen. Työkaluja ovat muun muassa testauskehykset, testidataahallinta sekä vikainjektio- ja seurantajärjestelmät.

---