vilkkutoiminto

Vilkkutoiminto on ajoneuvon vilkkujen toiminto, jolla ilmoitetaan kuljettajan aikeesta kääntyä tai vaihtaa kaistaa sekä sen lisäksi käytetään hälytysvaloja. Yleensä vilkuttaminen aktivoidaan kääntövivulla eli vilkkukytkimellä, joka kohottaa vasemmalle tai oikealle kaltevuudelle tilapäisen sähkövirran kuljettajalle osoittaa suunnan. Hälytysvalot tarkoittavat kaikkien neljän vilkun yhtäaikaista vilkkumista, käytössä hätätilanteissa tai ajoneuvon pysäköidessä.

Toimintaperiaate: Vilkkutoiminto suoritetaan sytyttämällä ja sammuttamalla tulevat vilkkulamppujen piirit nopeasti toistuvasti. Perinteisesti käytettiin mekaanista tai lämpötila- tai vääntörajoitteista releetä (flasher-relé), mutta modernit järjestelmät hyödyntävät elektronista ohjausta ja CAN-väyläohjausta. Erityisesti LED-lampuilla järjestelmä voi tarvita erilaisia kuormitus- tai ohjausratkaisuja, jotta vilkkuminen pysyy tasaisena eikä kuormitus aiheuta virheviestejä tai hyper-flashia.

Käyttö ja variantit: Yleisimmät vilkkutoiminnon muodot ovat vasemman tai oikean suunnan vilkuttaminen sekä hätävilkkujen käyttö. Joissakin ajoneuvoissa vilkkutoiminto on osa monimutkaisempaa ajoneuvon elektroniikkajärjestelmää, ja sen hallinta sekä virrankulutus voivat vaihdella. Joillain sähköisillä järjestelmillä on automaattinen vilkkutason säätö tai lisätoimintoja kaistanvaihdon yhteydessä.

Turvallisuus ja vianmääritys: Mikäli jokin vilkkuluista ei toimi, vika voi olla palamassa lampussa, palaneessa sulakkeessa, rikkoutuneessa vilkulle releessä tai viallisessa pikalähettimessä. Hyper-flashi (nopea vilkkuminen) voi viitata virtalähteen tai kuorman ongelmaan. Hälytysvalojen toiminta tulisi varmistaa myös, mikäli vilkuttaminen ei käynnisty tai hallinta ei respondoi.

Lyhyesti kyseessä on ajoneuvon tärkeä ilmaisutoiminto, jolla parannetaan turvallisuutta ja kommunikointia muiden tienkäyttäjien kanssa.