Hälytysvalojen

Hälytysvalot ovat valaistuslaitteita, joiden tarkoituksena on parantaa turvallisuutta hätätilanteissa. Ne voivat toimia sekä rakennuksissa että ajoneuvoissa ja ne voivat sekä valaista poistumisreittejä että varoittaa ympäristöä signaalin avulla. Huippukohdaksi ne poikkeavat normaalivalaistuksesta sekä tarkoitukseensa että varautumistapaan.

Rakennuksissa hätävalaistus on osa paloturvallisuus- ja turvallisuusjärjestelmiä. Se varmistaa riittävän valaistuksen poistumisreiteille sähkökatkosten tai muun hätätapahtuman aikana. Järjestelmä sisältää hätävalaistusta, opastusvaloja ja merkittäviä EXIT-merkkejä, ja se saa virtaa varavoimasta, kuten akkujärjestelmästä tai generaattorista. Valaisimet ovat yleensä itsenäisiä ja ne aktivoituvat automaattisesti virtakatkon yhteydessä. Hälytysvalaistuksen valaistusvoimakkuus ja kesto sekä ohjeet poistumiseen määräytyvät kansallisten ja kansainvälisten standardien mukaan, mutta tyypillisesti järjestelmä ylläpitää näkyvyyden 30–60 minuuttia tai pitempään.

Ajoneuvoissa hälytysvalot (esimerkiksi poliisi-, pelastus- ja ensihoitoajoneuvoissa) käyttävät vilkkuvia tai jatkuvia valopisteitä, jotka erottuvat muusta liikenteestä ja nopeuttavat tien antamista. Värit ja valaisutyyppit vaihtelevat maittain ja viranomaisten mukaan. Nykyisin suurin osa ajoneuvojen hälytysvaloista perustuu LED-teknologiaan kestävyyden ja näkyvyyden optimoimiseksi.

Säätely ja standardit määrittelevät valojen ominaisuudet, valaistuksen tason, hätätilanteeseen kytkeytymisen sekä tarkastus- ja huoltovaatimukset. Yleensä vaatimukset koskevat sekä turvallisuutta että luotettavuutta, ja käytännöt vaihtelevat maittain. Säännöllinen testaus ja ylläpito ovat oleellisia osia varmistettaessa toimivuus hätätilanteessa.