viljelyympäristöt

Viljelyympäristö tarkoittaa kaikkia olosuhteita, joissa eliöitä kasvatetaan. Se kattaa sekä kasvualustan että fyysisen, kemiallisen ja biologisen ympäristön, kuten lämpötilan, kosteuden, pH:n ja ravinteet sekä ilmanvaihdon. Termiä käytetään laajalti mikrobiologiassa, biotekniikassa, elintarviketeollisuudessa sekä maataloudessa.

Mikrobiologisessa viljelyssä kasvualusta voi olla kiinteä (esim. agarilevy) tai nestemäinen (kasvatusneste). Ravinteet sisältävät hiilen lähteen, typen ja usein vitamiineja sekä mineraaleja; erityistapauksissa käytetään selektiivisiä tai diferentioivia medioita. Olosuhteet kuten lämpötila, pH, suolaisuus ja hapen saatavuus vaikuttavat huomattavasti kasvuun; osa organismeista edellyttää aerobista, anaerobista tai mikroaerobista tilaa. Kasvun valvonnassa käytetään inkubointiaikoja, sekoitusta sekä erilaisia mittareita (koloniamäärät, optinen tiheys, biomassan määrä). Sterilointi ja aseptinen tekniikka, esimerkiksi autoklavointi tai suodatus, ovat keskeisiä kontaminaation ehkäisyssä.

Maatalouden viljelyympäristöt kattavat avomaan viljelyn sekä kasvihuoneiden ja hydroponisten järjestelmien kaltaiset viljelyn muodot. Maaperälaatu, ravinteet, kastelu ja kosteudenhallinta sekä valon ja ilman olosuhteet vaikuttavat kasvun kestävyyteen ja satoon. Kasvihuoneet ja hydroponiset järjestelmät tarjoavat säädeltyjä ympäristöjä: lämpötilan ja kosteus säätävät, valaistus optimoi fotosynteesin.

Turvallisuus ja laadunvalvonta ovat olennaisia: kontaminaation välttäminen, biosafety-tasot sekä standardien noudattaminen varmistavat tuotoksen luotettavuuden.