viestintäprotokollien
Viestintäprotokollien tarkoitus on määritellä, miten tietokoneet ja laitteet voivat vaihtaa viestejä. Protokollat määrittelevät viestin syntaksin ja semantiikan sekä ajo- ja viivevaatimukset. Ne mahdollistavat yhteentoimivuuden erilaisten järjestelmien välillä ja varmistavat luotettavan sekä tehokkaan tiedonsiirron.
Protokollat jaotellaan usein kerroksiin. Esimerkiksi linkkikerros käsittää fyysisen siirron (Ethernet, Wi‑Fi), verkkokerros (IP) huolehtii osoitteista ja
Viestintäprotokollat voivat tarjota erilaisia ominaisuuksia: luotettavuuden (perustuu vahvistusmenetelmiin ja uudelleensiirtoon), järjestyksen (viestien oikea järjestys), virheenkorjauksen, virranhallinnan
Standardisointi tapahtuu organisaatioiden kuten IETF, ISO/IEC ja ITU kautta, usein avoimina standardeina. Tämä mahdollistaa eri valmistajien
Esimerkkejä tunnetuista protokollista ovat TCP/IP-perusta, IP, TCP, UDP; sovelluksia kuten HTTP/HTTPS, DNS, SMTP, FTP; sekä turvallisuusprotokollat
Lyhyt historia: varhaiset protokollat kehitettiin 1960‑luvulla ARPANETin yhteyksien kautta; TCP/IP otettiin laajalti käyttöön 1980-luvulla ja mahdollisti