tiedonsiirron

Tiedonsiirron käsite viittaa prosessiin, jossa tieto siirretään laitteesta toiseen. Siirto voi tapahtua sekä fyysisesti kaapeleiden kautta että ilmanjohtoisesti, esimerkiksi langattomasti radioaaltojen tai valon välityksellä. Tiedonsiirron tavoitteena on välittää data mahdollisimman luotettavasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Siirron tyypit voidaan jakaa useilla tavoilla. Ajansidonnainen (synchronous) ja asynkroninen (asynchronous) siirto määrittelevät, kuinka lähetykset ajoitetaan vastaanoton kanssa. Sarja- ja rinnakkaissiirto viittaavat siihen, siirretaanko bitit peräkkäin yhden viivan kautta vai useamman viivan samanaikaisesti. Fyysinen media voidaan luokitella johtimilla, kuituoptiikalla sekä langattomilla tekniikoilla kuten Wi-Fi, Bluetooth ja NFC. Tiedonsiirto voi tapahtua sekä pienillä että suurilla nopeuksilla ja eri etäisyyksillä.

Toiminta perustuu protokolliin ja kerroksisiin malleihin, kuten OSI- tai TCP/IP-malliin. Fyysinen kerros hoitaa signaalin siirron, linkkikerros huolehtii luotettavasta siirrosta ja virheenkorjauksesta, verkko- ja kuljetuskerrokset reitittävät sekä hallinnoivat paketteja, ja sovellukset käyttävät näitä palveluita.

Esimerkkejä tiedonsiirron teknologioista ovat USB, Ethernet, Wi-Fi, Bluetooth sekä langattomat ja optiset ratkaisut kuten 4G/5G, Fibre Channel sekä tallennusväylät kuten SATA ja PCIe. Tiedonsiirtoa seurataan usein ominaisuuksilla kuten kaistanleveys, viivästys, luotettavuus ja turvallisuus. Tietoturva ja virheenkorjaus ovat keskeisiä osa-alueita, ja niissä käytetään salausmenetelmiä sekä virheenkorjausta riippuen käyttötarkoituksesta.