vieraslajeja

Vieraslajit ovat lajeja, jotka esiintyvät alueella, josta ne eivät ole alkuperäisiä. Ne ovat usein ihmisen toiminnan kautta siirtyneitä ja voivat saapua maalle, merelle tai vesistöön kaupan, harrastusten, matkustamisen tai muun vastaavan toiminnan yhteydessä.

Vieraslaji ei kuitenkaan automaattisesti ole invasiivinen. Invasiivinen laji on sellainen, jolla on kyky levitä nopeasti ja aiheuttaa haittaa ekosysteemille, taloudelle tai terveydelle. Monista vieraslajeista ei koidu suurta haittaa; osa pysyy paikallisesti hallittuna eikä aiheuta merkittäviä muutoksia.

Yleisimmät leviämistavat ovat kaupallinen ja vapaaehtoinen siirto sekä maatalouden ja harrastusten kautta. Esimerkkejä ovat kasvi- ja eläinlajit, jotka tuodaan jalostettaviksi, myydään lemmikkeinä tai käytetään koristekasveina, minkä jälkeen ne saattavat päätyä luontoon.

Vaikutukset voivat olla merkittäviä: vieraslajit kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa, muuttavat elinympäristöjä tai ruokaketjuja, levittävät tauteja tai aiheuttavat ekosysteemien rakenteen ja monimuotoisuuden häiriöitä. Ne voivat myös lisätä torjuntakustannuksia tai vaikuttaa maataloudelliseen tuotantoon.

Hallinta perustuu riskinarviointiin, valvontaan ja ennaltaehkäisyyn. EU:n invasiivisten ulkomaalaislajien asetus (EU 1143/2014) ohjaa jäsenvaltioiden toimia, kuten havaintojen seurantaa, nopeaa reagointia sekä poistotoimia ja tiedotusta. Kansallinen lainsäädäntö täydentää näitä toimia.

Vieraslajeilla on merkitystä luonnonsuojelussa ja biodiversiteetin ylläpidossa; torjunta vaatii kansainvälistä yhteistyötä, riskinarviointia sekä laaja-alaista hallintaa ja tietoisuuden lisäämistä.