vesistörakenteita
Vesistörakenteet ovat vesistöalueen sisäinen organisaatio, joka kuvaa veden liikkeen, varastoitumisen ja yhteyksien järjestäytymistä maisemassa. Ne muodostuvat sekä suurista että pienemmistä vesistöistä, kuten jokiverkostoista, järvistä, soista ja rannikkovesistöistä, sekä niiden välisistä vuorovaikutuksista. Vesistörakenteet tarkastelevat sekä maastollisia ominaisuuksia (maaston korkeus, maaperä, rosoisuus) että hydrologisia prosesseja (virtaamat, sedimentti- ja ravinnevirta, vedenpitoisuus).
Vesistörakenteita voidaan tarkastella eri skaalalla: valuma-alueen kokonaisrakenteena, uomaverkoston arkkitehtuurina sekä yksittäisten järvien ja kosteikoiden verkostoina. Keskeisiä
Vesistörakenteilla on keskeinen vaikutus veden kierrossa, sedimentin kulkuun ja ravinteiden kiertoon sekä bio- ja ekosysteemien monimuotoisuuteen.
Menetelmät: GIS- ja kaukokartoitusmenetelmät sekä vesistöverkon analyysi ja verkostoteoreettiset mittarit. Näitä käytetään valuma-alueiden mallinnuksessa, sedimentin ja
Suomessa vesistöt ovat lukuisia ja monimuotoisia, ja vesistörakenteiden kartoitus on keskeistä vedenhoidolle, luonnonsuojelulle sekä EU:n vesipuitedirektiivin