vesistöekosysteemit

Vesistöekosysteemit ovat veden ylläpitämien elinympäristöjen muodostamia kokonaisuuksia, joissa elävät kasvit, eläimet ja mikro-organismit sekä abiottiset tekijät kuten valo, lämpötila ja ravinteet. Ne kattavat makean veden vesistöjä sekä merellisiä ja kosteikkoseutuja, joissa vesi ja maa ovat läheisessä vuorovaikutuksessa.

Pääasiallinen jako on makean veden ekosysteemit (jokit, järvet, suot) ja merelliset ekosysteemit (rannikkoseudut, avomeri). Näiden sisäinen rakenne sekä toiminta muuttuvat veden suolaisuuden, virtausten ja sedimentaation mukana.

Keskeisiä prosesseja ovat fotoautotrofinen primaarinen tuotanto, ravinteiden kierto ja energian virta ravintoverkoissa. Valo, lämpötila ja hapenkulku määräävät, miten runsas tuotanto on ja miten nopeasti aineet kiertävät järjestelmässä.

Vesistöissä esiintyy runsaasti eliölajeja: kasvi- ja eläinlajisto sekä mikrobiyhteisöt. Merissä merkittäviä toiminnallisia ryhmiä ovat plankton ja kalat, kun taas makeassa vedessä tärkeitä ovat pohjaeläimet sekä kosteikoissa kasvillisuus sekä vesikasvit.

Ekosysteemit tarjoavat palveluita kuten veden puhdistusta, tulvasuojelua sekä virkistystä ja kulttuurista sekä biologista monimuotoisuutta. Ne tuottavat myös ruokaa ja vedenpitoa sekä tukevat paikallista taloutta.

Uhiksi muodostuvat rehevöityminen, pilaantuminen, ilmastonmuutos, vieraslajit ja vedenhoidon muutokset. Hallinta keskittyy ravinteiden kuormituksen vähentämiseen, ekosysteemien palauttamiseen sekä koko vesistöalueen kestävään käyttöön ja suojeluun.