vesipumppu

Vesipumppu on laite, joka siirtää vettä käyttämällä mekaanista energiaa. Se muuntaa sähkö-, polttoaine- tai uusiutuvaenergiaa nesteen liikkeeseen ja paineeseen sekä mahdollistaa veden nostamisen ja syöttämisen haluttuun paikkaan. Vesipumppuja käytetään sekä kotitalouksissa että teollisuudessa, maataloudessa ja kunnallisessa vesihuollossa sekä viemäröinnissä.

Yleisimmät pumpputyypit ovat keskipakopumput (centrifugaalipumput), upotettavat pumput sekä jettipumput. Lisäksi on positiiviseen siirtoon perustuvia pumppuja, kuten mäntä- ja kalvopumput. Valinta riippuu veden määrästä, tarvittavasta paineesta, asennusolosuhteista ja nesteen ominaisuuksista (kosteus, viskositeetti, epäpuhtaudet).

Toimintaperiaate: keskipumpussa imuaukosta otettava neste saa pyörivän impellerin liikuttamaa nopeutta, mikä lisää virtausnopeutta ja muuntaa sen paineeksi. Positiiviseen siirtopumppuun nestettä siirretään kiinteällä tilavuudella per sykli, mikä antaa vakaamman virtausmäärän tietyssä paineessa. Upotettavat pumput sijoitetaan suoraan veden sisään, mikä helpottaa imua ja soveltuu kaivoihin ja kosteusympäristöihin. Usein pumput tarvitsevat sähkömoottorin lisäksi käyttöpaineen säätöä, suodatusjärjestelmiä ja venttiilejä.

Asennus ja käyttökriteerit huomioivat mm. nouseva paine, imussa tarvittava NPSH-arvo, energiatehokkuus sekä nesteen lämpötila ja laatu. Pumppua valitessa huomioidaan myös tilavuus- tai painevaatimukset sekä järjestelmän kokonaisvaltaiset kustannukset ja huoltotarpeet.

Ylläpito ja turvallisuus: säännöllinen tarkastus, tiivisteiden ja laakereiden kunto sekä mahdollisten ilmavuotojen ja solmujen tarkkailu parantavat käyttöikää. Pumppujen kuivatyö skenaarioita sekä ylikuumenemissuoja ovat tärkeitä turvallisuusnäkökulmia. Energian käyttö ja melu ovat myös huomioon otettavia seikkoja, erityisesti suurissa järjestelmissä.