verifikaatiota

Verifikaatiota tarkoitetaan prosessia, jolla todentaa jonkin väitteen, tiedon, tuotteen tai järjestelmän oikeellisuus, paikkansapitävyys ja noudattaminen sovittujen standardien mukaan. Verifikaatio mittaa sitä, onko toteutettu asia rakennettu oikein suhteessa asetettuihin vaatimuksiin. Termi tulee latinan verus "totuuden" ja facere "tehdä". Verifikaatio eroaa usein validoinnista: verifikaatiossa tarkastellaan vaatimustenmukaisuutta ja rakennettujen ratkaisujen laatua, kun taas validointi keskittyy siihen, täyttääkö lopputulos käyttäjän tarpeet.

Verifikaatiota sovelletaan laajasti eri aloilla. Tieteellisessä tutkimuksessa sen tarkoituksena on varmistaa toistettavuus ja tulosten luotettavuus. Tietoturvassa ja identiteetin varmentamisessa verifikaatio tarkoittaa henkilöllisyyden tai tiedon aitouden todentamista. Ohjelmistokehityksessä verifikaatio varmistaa, että ohjelmisto rakennetaan oikein suhteessa suunnitelmiin, ja erillisen validoinnin kautta arvioidaan, vastaako tuotettu järjestelmä käyttötarkoitusta.

Menetelmät sisältävät testauksen, tarkastukset, auditoinnit sekä matemaattisen tai formaalin verifikaation, simuloinnin ja todentamisen. Kansainväliset standardit ja laadunvarmistusjärjestelmät usein kehottavat käyttämään useita iteratiivisia verifikaatioita sekä vaiheittaista tarkastelua. Haasteita ovat epävarmuus datassa, aikapaineet, resurssien niukkuus sekä se, ettei mikään yksittäinen verifikaatio takaa totuutta kaikissa tilanteissa.