vektoriohjelminen

Vektorikoodaus, tunnetaan myös nimellä vektoripohjainen ohjelmointi tai vektorimuotoinen grafiikka, on tietokonegrafiikan menetelmä, jossa kuvat koostuvat geometrisista muodoista, kuten pisteistä, viivoista, kaarista ja monikulmioista. Nämä muodot määritellään matemaattisten kaavojen avulla, jotka kuvaavat niiden muotoa, sijaintia, väriä ja muita ominaisuuksia. Toisin kuin rasterikoodaus, joka tallentaa kuvat pikseleinä ruudukkona, vektorikoodaus tallentaa kuvat matemaattisina määritelminä.

Tämän lähestymistavan merkittävin etu on sen skaalautuvuus. Koska kuvat perustuvat matemaattisiin kaavoihin, niitä voidaan suurentaa tai pienentää ilman laadun heikkenemistä. Tämä tarkoittaa, että vektorikuva säilyy terävänä ja selkeänä riippumatta sen koosta, toisin kuin rasterikuvat, jotka voivat muuttua pikselöityneiksi suurennettaessa. Vektorikuvat ovat myös yleensä tiedostokooltaan pienempiä kuin vastaavat rasterikuvat, koska ne tallentavat matemaattista tietoa pikselien sijaan.

Vektorikoodausta käytetään laajasti graafisessa suunnittelussa, logoissa, kuvituksissa, fonttien luomisessa ja monissa muissa sovelluksissa, joissa tarvitaan skaalautuvia ja teräviä kuvia. Yleisiä tiedostomuotoja vektorikoodaukselle ovat SVG (Scalable Vector Graphics), AI (Adobe Illustrator) ja EPS (Encapsulated PostScript). Vaikka vektorikoodaus on ihanteellinen tietyntyyppisille kuville, se ei sovellu yhtä hyvin valokuvien tai monimutkaisten, realististen kuvien esittämiseen, joissa rasterikoodaus on yleensä tehokkaampi.