vektorikoodaus

Vektorikoodaus, suomeksi myös vektoripohjainen koodaus, on menetelmä tietojen esittämiseen ja käsittelyyn, jossa tieto kuvataan numeerisina vektoreina. Nämä vektorit ovat matemaattisia esityksiä, jotka muodostuvat useista luvuista, ja ne voivat edustaa erilaisia ominaisuuksia tai piirteitä käsiteltävästä datasta. Vektorikoodausta käytetään laajalti koneoppimisessa, luonnollisen kielen käsittelyssä ja kuvantunnistuksessa.

Perusideana vektorikoodauksessa on muuttaa monimutkaiset ja usein ei-numeeriset tiedot, kuten sanat tai kuvat, numeeriseen muotoon, jota tietokoneet voivat tehokkaasti käsitellä. Jokainen vektori pyrkii vangitsemaan oleellisia piirteitä alkuperäisestä datasta. Esimerkiksi luonnollisen kielen käsittelyssä sanoja voidaan esittää vektoreina siten, että samankaltaiset sanat sijoittuvat vektoriavaruudessa lähelle toisiaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sanojen merkitysten samankaltaisuuden laskemisen.

Vektorikoodauksen etuna on sen kyky käsitellä suuria datamääriä ja tunnistaa monimutkaisia suhteita datan välillä. Se on keskeinen tekniikka syväoppimisessa ja neuroverkoissa, joissa suuria vektoreita manipuloimalla voidaan oppia tehokkaita malleja. Vektorikoodaus mahdollistaa myös tehokkaan haun ja suositusten antamisen, sillä samankaltaisten vektorien löytäminen on laskennallisesti tehokasta.