vedenpuutteeseen

Vedenpuutteeseen on suomenkielinen termi, joka viittaa tilanteeseen, jossa veden saatavuus ei täytä tarvetta. Muotona “vedenpuutteeseen” on illatiivin muoto, jolla tarkoitetaan tilaan ajautumista tai siihen johtavaa kehitystä. Käytännössä käsite yhdistää sekä ilmastolliset että sosiaaliset tekijät: säännöllinen sademäärän vähentyminen, kuivuusjaksot sekä veden käytön liikakulutus voivat johtaa veden puutteeseen.

Vedenpuutteeseen vaikuttavat tekijät ovat sekä ilmastosta että ihmistoiminnasta johtuvia. Sateiden epäjatkuvuus ja kuivat kaudet sekä maaperä- ja pohjaveden tila voivat vähentää veden varantoja. Toisaalta väestönkasvu, maatalouden ja teollisuuden vedenkulutus sekä infrastruktuurin haavoittuvuus voivat lisätä tarvetta vesivarantojen riittävyydelle. Eri puolilla maailmaa ja eri sektoreilla kuivuus voi ilmetä eroina: raaka- ja juomaveden riittävyys, kasvihuone-, energian- ja elintarviketuotantoon liittyvät vaikutukset sekä ekosysteemien kuormittuminen.

Mittaaessa vettä koskevaa uhkaa käytetään erilaisia indikaattoreita, kuten sademäärän poikkeamaa, vesivarastojen täyttöastetta sekä pohja- ja suolakerrosten tilaa. Vedenpuutteeseen varaudutaan sekä pitkän aikavälin suunnittelulla että lyhyen aikavälin hallintatoimilla: vesien säästäminen, korjausrakenteet ja vuotokujen ehkäisy, veden hinnan oikeudenmukainen hinnoittelu sekä varautumissuunnitelmat kriisitilanteita varten. Kansainvälisesti ja kansallisella tasolla keskeisiä ovat vedenhallinnan lainsäädäntö ja yhteistyö, jotta vesivarannot voivat riittää sekä nykyisille että tuleville sukupolville.