vaskuliitista

Vaskuliitti on harvinainen sairausryhmä, johon liittyy verisuonten tulehdus. Tulehdus voi vaikuttaa minkä tahansa kokoisiin verisuoniin, niin valtimoihin, laskimoihin kuin pienempiin kapillaareihinkin. Se voi kohdistua yhteen tai useampaan elimeen, kuten ihoon, munuaisiin, keuhkoihin, hermostoon tai silmiin. Vaskuliitin oireet vaihtelevat suuresti riippuen siitä, mitkä verisuonet ja elimet ovat tulehduksen kohteena. Yleisiä oireita voivat olla kuume, väsymys, laihtuminen ja kipu. Iho-oireet, kuten ihottuma tai mustelmat, ovat myös yleisiä.

Vaskuliitin tarkkaa syytä ei usein tunneta, mutta sen uskotaan liittyvän immuunijärjestelmän häiriöön, jossa elimistö hyökkää virheellisesti omia verisuoniaan vastaan. Se voi olla seurausta infektiosta, tiettyjen lääkkeiden käytöstä tai liittyä muihin autoimmuunisairauksiin, kuten nivelreumaan tai lupukseen. Diagnoosi perustuu potilaan oireisiin, fyysiseen tutkimukseen, verikokeisiin ja kudosnäytteisiin, joissa tulehdus verisuonissa voidaan todeta.

Hoito riippuu vaskuliitin tyypistä ja vaikeusasteesta. Tavoitteena on hillitä tulehdusta, estää elinvaurioita ja lievittää oireita. Kortikosteroidit ovat usein ensisijainen hoito, ja niitä voidaan yhdistää muihin immuunijärjestelmää lamaaviin lääkkeisiin. Varhainen diagnoosi ja tehokas hoito ovat tärkeitä vaskuliitin ennusteen kannalta. Joissakin tapauksissa vaskuliitti voi parantua kokonaan, kun taas toisissa se voi olla krooninen sairaus, joka vaatii pitkäaikaista hoitoa.