vaatimusmäärittelyjen

Vaatimusmäärittelyjen käsite kuvaa järjestelmän tai tuotteen tarvitsemiin toimintoihin, ominaisuuksiin ja rajoitteisiin tarkasti määriteltyjen vaatimusten kokoelmaa. Ne ovat olennaisia osa-alueita vaatimuskehityksen hallinnassa, ja niitä käytetään sekä sopimuksellisena että teknisen suunnittelun pohjana. Vaatimusmäärittelyt rakentuvat sekä käyttäjä- ja liiketoimintatarpeista että järjestelmän teknisistä rajoitteista, ja ne toimivat sopimusosapuolten, kehittäjien ja testauksen välisenä yhteisenä referenssinä.

Keskeisiä sisältöalueita ovat toiminnalliset vaatimukset (mitä järjestelmän on tehtävä), ei-toiminnalliset vaatimukset (suorituskyky, luotettavuus, turvallisuus, käytettävyys), rajapinta- ja tiedovaatimukset sekä rajoitteet ja hyväksymiskriteerit. Lisäksi esitetään usein tavoitearkkitehtuuri, priorisointi sekä jäljitettävyys eri vaiheiden ja sidosryhmien välillä.

Laatiminen etenee vaatimustenkeruulla, vaatimusten analysoinnilla, määrittelyllä ja validoinnilla. Hyvä vaatimusmäärittely on selkeä, testattavissa, yksiselitteinen ja johdonmukainen. Käytetään johdonmukaista rakennetta kuten tilannekuvia, käyttäjätarinoita tai käyttötilanteita sekä mittaavia kriteerejä. Kansainväliset standardit kuten IEEE 29148 vaikuttavat käytäntöihin ja auttavat varmistamaan laadun ja yhteensopivuuden.

Vaatimusmäärittelyt toimivat projektinhallinnan ja kehityksen keskeisenä ohjenuorana sekä mahdollistavat vaatimuksiin kohdistuvan testauksen ja validoinnin. Muutokset vaatimuksiin sekä uusia tarpeita hallitaan versionhallinnalla ja vaikutusarvioinneilla. Sidosryhmien hyväksyntä, muutoshallinta ja jäljitettävyys ovat olennaisia osia prosessia.