vaahto

Vaahto on dispersion, jossa kaasukuplat ovat jakautuneet nestemäiseen tai kiinteään faasiin. Tällainen rakenne on yleensä kevyempi ja ilmavampi kuin ympäröivä aine, ja kuplien koko sekä stabiilisuus vaikuttavat siihen, miten vaahto käyttäytyy. Vaahto syntyy, kun nestettä kuohutetaan, sekoitetaan tai ilmavirta tuodaan sen sisään, ja sen muodostumiseen vaikuttavat pintajännittäjät eli surfactantit sekä lämpötila, paine ja koostumus.

Arjen kontekstissa vaahtoa nähdään erityisesti ruuassa ja juomissa sekä pesuaineissa. Maitoa tai kermaa vaahdotetaan saadakseen maitovaahdon tai vaahdotetun kerman, ja kahviin lisätään maitovaahdon antamaa ilmaa ja rakennetta. Oluessa päälle kertynyt vaahto, eli olutski, on olennainen osa kokemusta. Ruoanlaitossa ja jälkiruoissa voidaan hyödyntää kevyitä vaahtoja sekä mousse-tyylisiä rakenteita.

Teollisuudessa vaahtoja käytetään sekä puhdistus- että eristemateriaalien tuotannossa sekä palontorjunnassa. Vaahtoja valmistetaan esimerkiksi vaahdotetuilla seoksilla, joissa kuplien muodostus ja stabilointi ovat hallinnassa. Yksi yleinen esimerkki on vaahtomuovi, jonka solurakenne muodostuu kaasun ja kiinteän tai nestemäisen faasin avulla; vastaavasti polyuretaanivaahdot ja polystyreeni-vaahtomuovi ovat yleisiä rakennus- ja pakkausmateriaaleja.

Vaahtojen stabiilisuuteen vaikuttavat kuplien koko, faasin viskositeetti sekä lisäaineet; defoantointi voidaan tehdä, jos vaahto on liiallista tai haitallista.