työntekijäsuhdepäällikkyytenä

Työntekijäsuhde viittaa oikeudelliseen ja taloudelliseen suhteeseen työnantajan ja työntekijän välillä. Tämä suhde syntyy, kun henkilö suostuu tekemään työtä toisen henkilön tai organisaation (työnantajan) hyväksi vastineeksi palkasta tai muusta vastikkeesta. Työntekijäsuhteessa työntekijä on työnantajan alaisuudessa ja noudattaa työnantajan antamia ohjeita työn suorittamisesta.

Keskeisiä elementtejä työntekijäsuhteessa ovat työn suorittaminen, palkka ja työnantajan johto-oikeus. Työnantajalla on oikeus määritellä työn sisältö, ajankohta ja suorituspaikka. Työntekijällä puolestaan on oikeus saada palkka sovitun mukaisesti ja noudattaa työturvallisuutta koskevia säädöksiä. Työntekijäsuhteeseen liittyy myös lukuisia lakeihin ja työehtosopimuksiin perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten työajan, vuosiloman ja sairausajan palkkaa koskevat säännökset.

Työntekijäsuhde eroaa muista työsuoritteen järjestämisen muodoista, kuten toimeksiantosuhteesta tai yrittäjäsuhteesta. Näissä suhteissa suorittajalla on yleensä suurempi itsenäisyys työn järjestämisessä ja hän vastaa itse omasta toiminnastaan ja sen verotuksesta. Työntekijäsuhteen olemassaolon määrittäminen on tärkeää oikeudellisista ja verotuksellisista syistä sekä sosiaaliturvan ja työntekijän oikeuksien näkökulmasta. Suomessa työlainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ohjaavat työntekijäsuhteen tulkintaa.